torstai 26. kesäkuuta 2014

ÄIDITÖN JA LAPSETON

"I turn away
away from all
the things that were
and all the things I still don't know
I turn away
and life goes on
some days are good
some days are like hell
and when you really feel alive
for the first time
that's the moment
when you start dying
we knew right from the start
these things they tend to fall apart"

Cold Cold Ground - Things Fall Apart


Rakas äitini nukkui pois sairauden väsyttämänä 13.6.2014 kello 12:21. Loppuajan hän oli tajuttomana morfiinia täyteen pumpattuna. En tahtonut enää nähdä äitiäni siinä kunnossa, mutta onneksi sain hyvästellä hänet kunnolla kun hän oli vielä tajuissaan. Saimme sanoa rakastavamme ja antaa ja pyytää kaiken anteeksi. Sanoin myös äidille päivää ennen hänen kuolemaansa, että: "Nyt saa lähteä, nyt sulla on rauha ja kaikki on hyvin". Päivää myöhemmin hän nukkui pois isäni pitäessä häntä kädestä. Sanoin myös äidille, että kun hän pääsee perille, ottaa tyttäreni syliinsä ja kertoo että äitinsä rakastaa tätä hirmuisesti. Nyt äiti on siellä, esikoisensa ja lapsenlapsensa kanssa. Minä ja isä jäimme vielä tänne kilvoittelemaan.

Nyt olen lapseton äiti ja äiditön lapsi. 

Tuntuu tyhjältä ja tarkoituksettomalta, ja ikävä on kova. Menemme tänään juttelemaan isän kanssa hautajaisseremoniasta papin kanssa, ja ehdin jutella papin kanssa hetken aikaa tänään puhelimessakin. Huomennahan alkaa Suvilahdessa jälleen Tuska-festivaalit, jonne olen menossa vaikka suru meinaakin painaa päälle. Uskoisin kuitenkin, että äiti olisi nimenomaan tahtonut minun jatkavan elämääni. Töissäkin olen käynyt normaalisti, paitsi äidin kuoleman jälkeisenä maanantaina jolloin edellinen yö meni valvomiseksi ja itkemiseksi. 

Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että äiti sai elää pitkän ja hyvän elämän rakastavan aviomiehen rinnalla, miehen joka ei koskaan pettänyt tai jättänyt ja joka piti äitiä kuin kukkaa kämmenellä. 

Nyt meitä on jäljellä vain me kaksi. 

Kirjoittelen myöhemmin lisää, tällä hetkellä en pysty sillä kyyneleet sumentavat silmäni ja olo on turta ja raskas. Luulenpa alkaneeni tajuta vasta nyt, ettei minulla ole enää äitiä. On vain muistot, joita aion vaalia koko loppuelämäni ajan.

Nyt äidin on hyvä olla. Nyt hänen ei tarvitse enää kärsiä. 

3 kommenttia: