Viimeisimmästä päivityksestäni on ehtinyt vierähtää jo tovi, mutta elämässäni ei ole tapahtunut mitään mainitsemisen arvoista. Olen lähinnä käynyt töissä, koomannut kotona, ollut sairaslomalla oikeassa munasarjassani majailevan kookkaahkon hyvänlaatuisen kasvaimen vuoksi, käynyt vähän lisää töissä, nähnyt kavereitani ja nähnyt jopa pari keikkaa, viimeisimpänä Amorphis Tavastialla. Kävimme siellä vanhan lukioaikaisen ystäväni kanssa, ja oli ilo käydä radalla oikeasti sellaisen ihmisen kanssa jonka tuntee syvemmin kuin jotkut toiset tuttavuudet. Kyseisestä illasta voisi toki kirjoittaa pidemmänkin selostuksen alkaen siitä, että meinasimme myöhästyä koko keikalta kun emme tajunneet Amorphiksen aloittavan jo heti yhdeksältä illalla, mutta ehkä myöhemmin.
Päivitysinto blogin suhteen on kuitenkin ollut jokseenkin hukassa, inspiraatiota ei tunnu löytyvän millään ja äidinkin uutiset masensivat. Syöpä oli jälleen levinnyt, ja tällä kertaa sitä vastaan lähdettiin taistelemaan sädehoidoin joita äiti saa kuuden viikon ajan joka päivä suurella annoksella. Saapa nähdä mitä sen jälkeen keksitään vai keksitäänkö mitään?
Sisintäni on painanut massiivinen ahdistusmöykky äidin vuoksi, ja elämässäni tuntuu muutenkin olevan jokin hiljainen aika jolloin ei tekisi mieli tehdä mitään. Haluaisin vain hautautua töihini, maata töiden jälkeen peittojen alla ja mieluiten herätä vasta kesällä fyysisesti kesäkunnossa. Oma kroppa ja ulkonäkö ahdistavat yhä enemmän, ja vaikka periaatteessa elämässäni onkin kaikki hyvin äidin syöpää lukuun ottamatta, tuntuu siltä kuin jotain pitäisi muuttaa tässä kuviossa.
Kunhan saan jostain revittyä lisäinspiraatiota blogini suhteen, ajattelin vähän kirjoitella bändeistä joista on tullut läheisiä (MUSIIKIN suhteen) viimeisen puolen vuoden aikana, työkaverieni kanssa pidetyistä get togethereista ja opintosuunnitelmistani. Nyt aion kuitenkin lötkähtää sängylle ja yrittää unohtaa jopa itseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti