UUSI VUOSI, UUSIA KUJEITA.

Blogin pitäjä on hengissä vuoden vaihtumisen vieton jäljiltä muttei ole vain omistanut energiaa kirjoitella yhtään mitään, koska työt ja muu elämä ovat vieneet mukanaan. Lisäksi elämääni dominoi tällä hetkellä yksi toinenkin juttu: 

Menin ja ostin hetken mielijohteesta Stephen Kingin teoksen "Kuvun alla", ja lähes kaikki liikenevä vapaa-aika on mennyt tuota lukiessa. Olen päässyt muusta elämästä huolimatta jo lähes sivulle 900 saakka ja jaksan vain koko ajan ihmetellä kuinka King on onnistunutkaan saamaan kyseisestä teoksesta niin hyytävän ja mukaansa tempaavan! Onneksi tuollaisia kupuja ei oikeasti ilmaannu esimerkiksi Helsingin, Espoon, Kauniaisten tai Vantaan ylle. 

Noin muuten olen tehnyt töitä, viettänyt laatuaikaa Carcassonnen merkeissä työkaverien kanssa, seikkaillut muilla paikkakunnilla, kuunnellut musiikkia ja tehnyt uusia musiikkilöytöjä, oivaltanut jälleen uusia asioita elämästä ja ollut hemmetin tyytyväinen siihen, että äidin syöpä on jäämässä toviksi alakynteen. Viimeisin hoito on pienentänyt metastaaseja reippaalla kädellä, ja äiti pääsi vihdoin fysioterapiaankin vasemman käsivarren lymfaturvotuksen vuoksi. Hurjaltahan se näyttää, mutta jospa tukihiha ja fysioterapeutin ohjaus saisivat siitäkin kädestä taas hieman vähemmän turvonneen? Toivossa on hyvä elää. 

Suunnittelen myös sisustusjuttuja ja pähkäilen edelleenkin, mikä haluan olla isona. Työsopimustani sentään on jatkettu ainakin juhannukseen saakka ja elättelen toiveita vakkaripaikasta vaikkei minulla olekaan tekstinkäsittelijän koulutusta. Kukaan lääkäri ei ainakaan ole tullut urputtamaan minulle mitään, joten... Suunnittelen myös pienimuotoista reissua Barcelonaan ystäväni kanssa, ja noin muutenkin olen päättänyt alkaa ottaa elämästäni kaiken irti. Vaikka elämä heittääkin paskaa niskaan aika-ajoin, se on silti aivan mahtavaa aikaa. Näistä tematiikoista kirjoittelen erään bändin keulahahmon ajatuksia inspiraationani käyttäen ensi kerralla, mutta nyt tämä nainen juo vähän lisää kahvia, nappaa Buranaa naamatauluun järkyttävien naistenvaivakipujen vuoksi (kiitos, vatsaontelon kiinnikkeet!) ja lähtee sen jälkeen kirpakkaan pakkasilmaan tarpomaan. On ihminen kyllä hullu kun herää jo ennen neljää mennäkseen töihin puoli kuudeksi aamulla.

Ihanaa tätä vuotta jokaiselle lukijalle, salalukijalle ja niillekin jotka eivät tätä lue.